Podcast 3 America First -talousoppi

America First -talousoppi
Trumpin tärkein poliittinen viesti on America First. Euroopassa ajatellaan, että Trumpin puheita ei tarvitse ottaa tosissaan, koska ne ovat epämiellyttäviä. Erityisesti epämiellyttävät viestit ovat otettava tosissaan.
America First on politiikan ydinviesti, joka heijastuu kaikkeen Yhdysvaltain tekemiseen. Kun maailman suurin talous asettaa itsensä etusijalle, muulla maailmalla ei ole kuin menetettävää.
America First on autoritäärinen
Autoritääriset hallinnot eivät tee monen vaan kahden keskeisiä sopimuksia, koska se on tapa saada omat tavoitteensa läpi. Trumpin tapa tehdä ”diilejä”, kuuluu tähän kategoriaan. Trump ei ole luonut diplomaattisia suhteita EU:n kanssa, koska hän ei lähde neuvottelemaan tasapuolisesta vaan vahvasta asemasta. Hän ei ole mikään satunnainen ”diilin tekjä”, vaan autoritäärinen johtaja, joka laittaa oman edun muiden edelle.
America First ei ole sekava kokoelma toimenpiteitä vaan äärikonservatiivinen hiottu suunnitelma. Yhdysvaltain (Amerikan) toiminta ei ole vaikeasti ennakoitavaa. Trump on kertonut hyvissä ajoin, mitä tulee tekemään ja on tehnyt niin. Suunnitelman toteutus on varmistettu poistamalla kriitikot Valkoisesta Talosta ja valtion hallinnosta.
America First on kulttuurisota
Trumpin virkaanastujaisissa olivat hänen uudet äärioikeistolaiset kumppaninsa Euroopasta. EU:n johtoa ei ollut kutsuttu. Münchenin turvallisuuskokous alleviivasi kulttuurisodan keskeisen roolin hänen ajattelussaan. Trumpin hallinnon suurin vihollinen tulee sisältäpäin. Liberaaleja arvoja edustava EU on vihollinen, jonka hajoaminen olisi hyvä uutinen. Trumpin suopea suhtautuminen Venäjään kertoo hänen käsityksestään maailmanjärjestyksestä.
Eurooppa on maailman suurin talousalue. Euroopan ei kannata lähteä nöyristelemään Amerikkaa, koska se ei vaikuta lopputulokseen. Jos Eurooppa aikoo selvitä, sen on oikaistava rivinsä sisällä ja puolustettava arvojansa ulkona. Euroopan on pakko puhaltaa yhteen hiileen, mikä ei onnistu äärioikeiston kanssa. Euroopassa on jo kuusi vallassa olevaa laitaoikeistolaista hallintoa: Unkari, Slovakia, Tšekki, Kroatia, Italia ja Suomi. Hollannissa laitaoikeisto on hallituksessa avainpaikoilla.
Itävallassa vaalivoiton saanut laitaoikeisto neuvottelee hallituksesta huonolla menestyksellä. Euroopan kannalta on tärkeää, että laitaoikeiston kanssa ei lähdetä yhteistyöhön, koska se normalisoisi politiikan, joka ei ole normaalia. Yhdysvallat ja Venäjä sekaantuvat Euroopan politiikkaan ja tukevat laitaoikeistoa peittelemättä. Euroopalla on edessään oma Trumpin kiihdyttämä kulttuurisota, jossa on kyse Euroopan suunnasta.
1. Uusi globaali tariffipolitiikka
Trump nimeää vuoren toisen tariffimiehen McKinleyn mukaan. Tariffit sopivat America First politiikkaan, koska siinä maksut kerätään ulkomaalaisilta. Tariffit ovat myös välttämättömiä, koska niillä maksetaan veronalennukset. Veronalennukset ovat tärkeä lupaus, jonka Trump pitää.
Trump käyttää valtaansa keräämällä tuloja ulkomailta kaikin mahdollisin keinoin: tariffit, verot, sääntely, lainsäädäntö ja avustusten leikkaaminen. Trump aikoo varmistaa, että tulojen keruu onnistuu. Jos jokin maa yrittää välttää veroja kolmansien maiden kautta, se tilkitään. Jos jokin maa haluaa heikentää valuuttaansa kompensoimaan veroja, se tilkitään.
Trump on perustanut erityisen yksikön keräämään ulkomailta tuloja External Revenue Service. Hän haluaa tosissaan muiden maiden maksavan hänen lupaamansa veronalennukset.
Trumpin ensimmäisellä kaudella verojen leikkaus johti budjetin alijäämän voimakkaaseen kasvuun, joka ei koskaan korjaantunut. Verojen alennukset eivät maksa itseään takaisin. Trump olettaa tariffitulojen tällä kertaa kompensoivan veronalennukset.
Rankaisutullit
Trumpille tariffit ovat yleistyökalu, jolla voidaan rangaista muita maita. Trump aloitti tariffipolitiikkansa käyttämällä niitä painostuskeinona huumesodassa ja maahanmuutossa Kanadaa, Meksikoa ja Kiinaa vastaan. Trump on ehtinyt jo uhkailla tulleilla tai avustusten lakkauttamisella Tanskaa, Egyptiä, Jordaniaa ja Kolumbiaa.
Trumpin kaavailemat 25 prosentin tullit ajaisivat Kanadan ja Meksikon taantumaan. Trump on valmis ajamaan Kanadan taantumaan kyseenalaisin perustein, joten liittolaisuudet eivät paljon paina America First -politiikassa. Trump haluaa tehdä Kanadasta 51. osavaltion. Hän sulkee pois sotilaallisen mutta hyväksyy taloudellisen painostuksen. Kanadan vienti Yhdysvaltoihin on koko viennistä 80 % ja BKT:stä 20 %. Jos Trump on tosissaan 51. osavaltiosta, ensimmäinen askel on otettu.
Kiina subventoi fentanyylin raaka-aineiden vientiä. Kiinalle Yhdysvaltain huumeongelma on tapa heikentää Yhdysvaltoja. Kiinan fentanyylikauppaa ei ole saatu loppumaan, vaikka APAC-kokouksessa näin sovittiin. Trumpin 10 prosentin huumetullit Kiinaa ovat osa geopolitiikkaa.
Kauppatullit
Tullien keskeinen rationaalinen tavoite on pienentää Yhdysvaltain vaihtotaseen vajetta. Trump asettaa tullit niitä maita kohtaan, joiden kappatase on ylijäämäinen Yhdysvaltoihin. Tullit ovat vastavuoroiset, joten Yhdysvallat haluaa olla samassa asemassa kuin sen kauppakumppanit.
Kiinan suhteen kyse ei ole vain kauppataseen tasapainottamisesta vaan geopolitiikasta. Kun Trump uhkaa asettaa 100 prosentin tullit kiinalaisille tuotteille, kyse ei ole vastavuoroisuudesta.
Globaalit tullit
Tullien asettaminen vain kauppataseylijäämäisille maille ei toimi, koska vientiä voidaan ohjata kolmansien maiden kautta joko kuljettamalla tuotteet näiden maiden kautta tai perustamalla tuotantoa näihin maihin. Kiinalaiset yritykset ovat kasvattaneet suoria investointeja Meksikoon, josta tuotteet ovat edelleen myyty tullivapaasti Yhdysvaltoihin. Tämä on noteerattu Yhdysvalloissa. Meksikon ja Yhdysvaltain kauppasopimus on menossa katkolle.
Trumpin hallinnon suunnitelmissa on asettaa tullit kolmansille kauttakulkumaille. Koska melkein mikä tahansa maa voi olla kolmas maa, ainut toimiva tulliratkaisu ovat laajat tullit. Trumpin ehdotus globaaleista tulleista estäisi tuotteiden tai tuotannon kierrättäminen kolmansien maiden kautta Yhdysvaltoihin.
Vaihtoehto 1: Eurooppa kärsii
Koska Euroopan vaihtotase on selvästi ylijäämäinen suhteessa Yhdysvaltoihin, Trumpin kauppatullit kohdistuvat nimenomaan Eurooppaan. Euroopalla oli ajatus kompensoida pienentyvää vientiä Kiinaan kasvattamalla vientiä Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain ajatus on päinvastainen. Koska Eurooppa on geopoliittisesti omillaan, sen on rakennettava oma puolustusteollisuus eikä ostaa aseita Yhdysvalloista ja tukea America First -ideologiaa.
Vastavuoroiset tullit eivät riitä pienentämään Yhdysvaltain alijäämää, jos Euroopalla on kilpailuetua suhteessa Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat ei pysty rakentamaan lyhyellä aikavälillä kilpailukykyistä teollisuutta. Eurooppalaiset yritykset voivat tinkiä kannattavuudestaan, mutta se ei pienennä Yhdysvaltain vaihtotaseen alijäämää. Jos Trump toteuttaa tavoitteensa, tullien pitää olla niin suuret, että Euroopan vienti Yhdysvaltoihin pienenee.
Vaihtoehto 2: Yhdysvaltain kuluttaja kärsii
Jos ulkomaisten tuotteiden tuonti Yhdysvaltoihin jatkuu entisellään, inflaatio kiihtyy. Yhdysvaltain kuluttaja ei ole vieläkään toipunut hintatason noususta. Yhdysvaltain keskuspankki on jo valmistautunut inflaation kiihtymiseen lopettamalla rahapolitiikan keventämisen.
Jos muun maailman kauppataseen ylijäämä ei pienene, näiden maiden nettovientitulot (säästöt) eivät myöskään pienene. Muut maat jatkavat silloin säästöjensä sijoittamista Yhdysvaltoihin, vaikkakin tähän liittyy kasvavaa epävarmuutta. Kun Yhdysvaltain pääomataseen ylijäämä ei pienene, vaihtotaseen vastaava alijäämä ei myöskään pienene.
Palaan seuraavaan dynamiikkaan vielä myöhemmin, mutta ajattelu menee näin. Yhdysvaltain ylijäämäinen pääomatase voidaan korjata joko niin, että Yhdysvallat velkaantuu tai työttömyys kasvaa. Kummallakin tavalla voidaan kompensoida muun maailman Yhdysvaltoihin virtaavat ylisäästöt. Yhdysvallat on tasapinottanut ulkoisen epätasapainonsa valtion velkaantumisella, mikä on poliittisesti hyväksyttävintä.
Trump haluaa pienentää valtion mahdollisimman pieneksi. Tavoite on ideologinen, mutta leikkaamalla julkisen sektorin menoja hillitään myös velkaantuneisuuden kasvua. Jos Trump haluaa hillitä velkaantumista, ja pääomavirtoja Yhdysvaltoihin ei saada hillittyä, työttömyyden täytyy nousta.
Poikkeuksellista nykytilanteessa on suuri budjetin alijäämä samaan aikaan, kun taloudessa on täystyöllisyys. Historiallisesti vahva työllisyys on pienentänyt budjetin alijäämää. Sanojensa mukaan Trump on huolissaan budjetin alijäämästä, vaikka hänen edelliset veroleikkaukset käänsivät alijäämän selvään kasvuun. Vaihtotaseen alijäämä / pääomataseen ylijäämä pitäisi näkyä työttömyyden kasvuna. Tämä ei näy kuviossa, koska vaihtoehtoisesti velkaantuminen voi kasvaa. Tämä näkyy kuviossa. (Kuvio 1)
Trump toimii todennäköisesti tietämättään oikein. Hänen tariffipolitiikkansa voi pienentää velkaantumista, kunhan tullit todella pienentävät vaihtotaseen alijäämää. Tällöin myös muun maailman vientitulojen täytyy pienentyä, jolloin Yhdysvaltain pääomantaseen ylijäämä pienenee. Jos tullit eivät toimi suunnitellusti, ja valtio leikataan rusinaksi, työttömyys kasvaa. Jos asiat menevät Yhdysvalloissa putkeen, lasku lankeaa Euroopalle.
Triffin dilemma
Trump haluaa vahvan valuutan, koska hän uhkaa niitä maita tulleilla, jotka suunnittelevat vaihtavansa dollarin johonkin toiseen valuuttaan. Brics-maat ovat saaneet uhkauksen olla kehittämättä omaa valuuttaansa.
Yhdysvaltain pääomataseen ylijäämä / vaihtotaseen alijäämä syntyy siitä, että muut maat sijoittavat ylijäämänsä reservivaluuttaan. Reservivaluutta velkaannuttaa Yhdysvallat, mutta mahdollistaa myös velkaantumisen ulkomaille omassa valuutassa. Tämä on kuuluisa erityinen Yhdysvaltain etuoikeus.
Triffin dilemman mukaan reservivaluutta johtaa lopulta ylivelkaantumiseen ja reservistatuksen menetykseen. Yhdysvalloilla on Steinin kuvaama ongelma: se mikä ei voi jatkua, loppuu. Dollari ei voi olla loputtomiin reservivaluutta, koska Yhdysvallat ei voi velkaantua loputtomiin. Yhdysvaltain budjettitoimiston (CBO) velkaennusteessa näkyy loputon velkaantuminen.
Jos dollari menettää reservivaluuttastatuksen, Yhdysvallat ei voi enää velkaantua ulkomaille omassa valuutassaan. Mitä pidempään dollarilla on reservistatus, sitä velkaantuneempi Yhdysvalloista tulee ja sitä varmemmin Yhdysvalloissa syntyy velkakriisi. Kun dollari menettää reservistatuksen, olemassa oleva velkaa muuttuu riskiseksi. Trumpin uhkaus muiden maiden dollarista luopumisesta liittyy todennäköisesti juuri tähän.
Dollari luisusta on puhuttu aika ajoin, mutta dollarille ei ole ilmaantunut vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja ei tule siten, että jonkin toisen valuutan reservistatus kasvaa, vaan siten, että dollarin reservistatus heikkenee. Triffin dilemman kuvaama velkakehitys on käynnissä. Jossain vaiheessa Yhdysvaltain täytyy asettaa laajat tullit tai verottaa pääomavirtoja velkaantumisen pysäyttämiseksi.
Trump ei ymmärrä, että Yhdysvaltain kansainvälisyys ja vahvat instituutiot ovat olleet erityisen etuoikeuden perusta. America First -politiikka kiihdyttää dollarin reservistatuksen heikkenemistä, mikä synnyttää jossain vaiheessa valuuttamarkkinoilla polvet kyykkyyn äkkireaktion.
2. Uusi globaali verotus
Trumpin hallinto ei rajoitu vain tariffeihin ulkoisten tulojen keräämisessä, vaan se harkitsee myös ulkomaisten yritysten verotuksen kasvattamista. Päämäärät ovat kuitenkin samat: rahoittaa veronkevennykset ja Yhdysvaltojen reilu kohtelu.
Yritysten minimivero
Vuosikymmenen jälkeen 140 maata sai vuonna 2021 vaivoin solmittua OECD:n kansainvälisen minimiverosopimuksen. Sopimuksessa on kaksi pilaria. Yritysten on julkaistava tuloksensa ja maksettava enemmän veroa niissä maissa, joissa niillä on liiketoimintaa. Yritysten on lopetettava ”veroshoppailu” maiden välillä ja maksettava 15 prosentin minimivero.
Yhdysvaltain republikaanit ovat tyytymättömiä OECD:n verosopimukseen, joka koskee aliverotettuja voittoja UTPR (undertaxed profit rule). Heidän mielestään sopimus on syrjivä ja Yhdysvaltain etujen vastainen, koska se kasvattaisi yhdysvaltalaisten monikansallisten yritysten verotusta. Minimivero on yksi kansainvälinen sopimus, johon Trump ei halua osallistua.
Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset ovat onnistuneet pienentämään veronsa olemattomaksi verotuksen turvasatamissa. UTPR närästää erityisesti Trumpin teknoliittolaisia, jotka ovatkin pyytäneet Trumpilta apua. Yhteistyö valtion ja yritysten välillä näyttää toimivan.
Ironisesti yhdysvaltalaiset yritykset ovat kansainvälisellä ”veroshoppailulla” pienentäneet Yhdysvaltain veroja ja investoineet matalan verotuksen maihin. Kun Trump on jo muutenkin alentamassa yritysverotusta 21 prosentista 15 prosenttiin, yritysten maksamat verot pienenevät entuudestaan. Trump ja Musk ovat jo ironisesti ilmoittaneet, että valtion menoja täytyy leikata, koska muuten Yhdysvallat menee konkurssiin.
Kansainvälinen verokilpailu
Trump ja republikaanit ovat varoittaneet muita maita asettamasta lisäveroja yhdysvaltalaisille yrityksille. Veroasiantuntijat arvioivat EU:n vähintään lykkäävän OECD-sopimuksen voimaantuloa tai perääntyvän sopimuksesta, jotta Trump ei suutu. Tämä arvio voi olla jo vanha.
Globaalin talouden yksi keskeisimmistä ongelmista on veroshoppailu maiden välillä, koska sen synnyttämä verokilpailu maiden välillä laskee yritysten verotuksen pohjalukemiin, ”Race to the bottom”.
Jo pitkän aikaa yritysten tulokset ovat kasvaneet ja työvoiman palkat ovat pienentyneet suhteessa talouteen. Trumpin aikakaudella talouden tasapainottamisessa mennään kiihtyvällä vauhdilla väärään suuntaan. Osakemarkkinoiden, BKT:n ja palkkojen eritahtisuus on hätkähdyttävää. Trumpin maine talousmiehenä on mysteeri.
Verosopimuksia kannattavilla mailla on mahdollisuus soveltaa liikevaihdosta laskettua digitaalista palveluveroa (Digital Service Tax, DST). DST on kansainvälisen verosopimuksen ulkopuolella. Trump on närkästynyt niin paljon OECD:n minimeverosta ja DST:stä, että hän on määrännyt tutkittavaksi 90-vuotta vanhan verolain käyttöönottoa. Trump voi soveltaa lakia ilman kongressin lupaa. Jos Yhdysvallat on eriarvoisessa asemassa verotuksessa, laki mahdollistaisi ulkomaisten verotuksen kaksinkertaistamisen. Yhdysvaltain kohteena ovat EU, UK, Etelä-Korea, Japani ja Kanada.
Yhdysvallat on laajentamassa taloussotaa tariffeista verotukseen. Asiantuntijoiden mukaan teknologiayritykset ovat neuvoneet Trumpia siirtämään painotusta tariffeista veroihin. Tariffit sotkevat tarjontaketjuja , mikä on ongelma monelle yritykselle.
Yhdysvallat on siirtymässä verotuksessa monen keskeisistä sopimuksista kahdenvälisiin sopimuksiin. Yhdysvaltain veropolitiikan on sanottu johtavan uuden tyyppiseen verotukseen ”it is a new taxation world”.
Saman tyyppistä ajattelua on Trump päätös jäädyttää ulkomaisen korruptiolain toimeenpano (Foreign Corruption Practices Act). Lain tarkoituksen on ehkäistä ulkomailla tapahtuvaa korruptiota ja taata reilu kilpailu. Trumpin mukaan laki asettaa yhdysvaltalaiset yritykset eriarvoiseen asemaan ja rajoittaa yritysten liiketoimintaa. Laki antaa laajan suojan ulkomailla tapahtuvalle korruptiolle. Laki on tunnettu useasta korkean tason tapauksesta. Lain jäädytyksen on arvioitu lähinnä johtavan korruption kasvuun.
Kommentti Suomen verotuksesta
EK:n julkaisi Restart-ohjelman Suomelle. Siinä oli neljä veroehdotusta, jotka maksaisivat itsensä takaisin. Ongelma on suurempi. Verotuksen muutos ei muuta talouden rakenteita, vaan tukee heikkoja olemassa olevia rakenteita.
EK ehdottaa yhteisöveron laskua 20 prosentista 15 prosenttiin. Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja viimeksi Suomessa eikä Trumpin ensimmäisellä kaudella Yhdysvalloissa. Tutkimuksista ei löydy näyttöä tälle väittämälle. Yhteisöveronlasku johtaisi kasvavaan budjetin alijäämään kuten edelliselläkin kerralla.
Toinen ehdotus koskee osinkoveron laskua (1/3 verovapaata ja 2/3 pääomatuloa). Osinkoverotuksen kevennys hyödyttäisi pörssiyrityksiä. Osinkoverotuksen keventäminen ei vaikuta investointeihin. Ongelmaa ei ole voitonjaossa vaan investointinäkymissä. Voitonjaon verotuksen keventäminen kasvattaisi eriarvoisuutta.
Kolmas ehdotus koskee perintöveron poistoa. Perinnön saaja on eri verosubjekti kuin luovuttaja, joten ei ole syytä olla veromatta perintötuloja. Perintövero on yksi vähiten haitallisista veroista. Perintövero motivoi taloudelliseen aktiivisuuteen ja tukee tasa-arvoisuutta. Veron poisto ei kasvata investointeja.
Neljäs ehdotus koskee ylimpien ansiotulon marginaaliveron laskua. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä pienempi on suhteellinen kulutus. Ylimpien tuloluokkien marginaaliveron lasku kasvattaisi kaikista rikkaampien tuloja, mutta se ei kasvattaisi investointeja.
Kaikissa näissä ehdotuksissa on sama tausta. Mikään ehdotuksista ei kasvattaisi investointeja. Eriarvoisuuden kasvu puolestaan kasvattaisi säästämistä. Koska kasvavat säästöt eivät ohjaudu investointeihin, ne voidaan kompensoida joko niin, että velkaantumien kasvaa tai työttömyys kasvaa. Tässä on sama logiikka kuin tariffeissa.