Amerikan alamäki (USD) on Euroopan mahdollisuus (EUR)

Alkuvuoden markkinaliike kertoo siitä, mitä Yhdysvaltain rakenteissa oli odotettavissa tapahtuvan. Yhdysvalloissa on käynnissä instituutioiden eroosio, mikä viittaa pitkään alamäkeen Yhdysvaltain pääomamarkkinoilla ja reaalitaloudessa.

1.     Amerikan alamäki

Trumpin suuri vaalilupaus oli tuoda talous takaisin ”bring economy back”.  Yhdysvaltain talous kasvoi vuonna 2024 nopeinta vauhtia G7-maiden joukossa. Vain muutamaa viikko Trumpin virkaanastumisen jälkeen oli selvää, että magalainen politiikka hidastaa kasvua ja kiihdyttää inflaatiota.

Monien suurten investointipankkien kuten Goldman Sachin ja Blackstonen johtajat ovat olleet innostuneita Trumpin politiikasta. He näkevät rahahanojen aukeavan valtoimenaan. Corporate America on näyttäytynyt aivan uudessa, vähemmän mairittelevassa valossa. Alamäki on tukevasti raiteillaan.  

Trump onkin epävarma

Yhdysvaltain talouden nopea kyykkääminen on ensimmäinen Maga-politiikan testi. Trump horjuu epävarmana päätöstensä takana, mutta hän pitää päälinjansa. Trump ei näytä tietävän, mitä pitäisi tehdä, jos vastapuoli ei tottele mukisematta. Kasvojen menettämisen pelko pakottaa hänet lopulta menemään päätyyn saakka America First -politiikassaan. Tähän viittaa huonojen uutisten selittäminen parhain päin. Trumpin hallinto selittää talouden nopeaa heikkenemistä siirtymävaiheena, jonka aikana talous puhdistetaan edellisen hallinnon myrkyllisistä päätöksistä.

Talous heikkenee rakenteellisesti   

Trumpin talousoppi on mahdoton yhtälö. Dollari on reservivaluutta, minkä takia vaihtotase on negatiivinen ja valtion on pakko velkaantua. Jos valtiosta tehdään rusina, tariffien on pakko toimia tai talous sakkaa.

Koska tariffien osuus liittovaltion tuloista on ollut marginaalinen, tariffeja pitää kasvattaa jättimäisesti. Muu maailma vastaa tariffeihin vastatariffeilla, joihin Trump on luvannut vastata vastavastatariffeilla. Jos muu maailman on yhtenäinen, Trump on ongelmissa.  

Todellinen ongelma ei ole siinä, että talous heikkenee, vaan siinä, että se ei toivu. Trumpin kulttuurisotaan kuuluu instituutioiden heikentäminen, mikä tapahtuu laajalla rintamalla: valtion virastot, oikeusjärjestelmä, laatumedia, huippuyliopistot, koulutus ja keskuspankki.

Trumpin hallinto hyökkää kaikkea institutionaalisuutta vastaan. Yhdysvaltain sisäinen arvoketju kulkee instituutioista dollarin reservistatukseen, syviin pääomamarkkinoihin ja reaalitalouteen. Kun ketjun alkupää joutuu ”silppuriin”, se etenee ketjun loppuun saakka, eikä paluuta vanhaan enää ole.

Maga voi onnistua pääsemään valta-asemaa tukahduttamalla autoritäärisillä keinoilla opposition, jolloin seuraavissa vaaleissa Trump vain ojentaa viestikapulan Vancelle. Kahdeksan vuotta nykymenoa olisi Yhdysvaltain johtaman maailmanjärjestyksen loppu.

Yhdysvallat on aika ajoin suhtautuneet happamasti dollarin reservistaatukseen, koska se vahvistaa dollaria ja heikentää kilpailukykyä. Trump on jäänyt kiinni tähän happamuuteen. Dollarin reservistatuksen ansiosta Yhdysvalloilla on mahdollisuus ottaa velkaa ulkomailta ilman valuuttariskiä, rahoittaa innovatiivisia uusia yrityksiä ja asettaa taloudellisia tehokkaita sanktioita. Reservistatuksesta saadut hyödyt ovat suurempia, kuin siitä syntyvät haitat.  

Verotetaan pääomaa

Kuten kirjotin jo ”Talouden Identiteetit” esseessäni, pääomavirtojen verottaminen ei ole poissuljettu, jos todella halutaan pienentää vaihtotaseen alijäämää. Se on todennäköisesi ainut tehokas ratkaisu siihen. Sisään tulevien pääomavirtojen verottamien ei ole yhtään sen kummempi ratkaisu, kuin tuonnille asetetut tariffit tai vientimaiden teollisuuden subventointi. Ero olisi vain siinä, että ensivaikutus kohdistuisi reaalitalouden sijaan finanssiteollisuuteen.  

Pääomavirtojen verottaminen ei ole uusi asia, vaan jo kuusi vuotta sitten demokraatti- ja republikaanisenaattori (Baldwin ja Hawley) tekivät lakiehdotuksen, jossa ehdotettiin veroa ”tuontipääomalle”. Asia jäi hautumaan. Helmikuussa 2025 konservatiivinen ajatushautomo arvioi pääomaverolla voitavan kerätä 2 biljoonaa vuosikymmenessä. Heti sen jälkeen Trump määräsi tutkittavaksi, voidaanko kiinalaiselle sisään tulevalle pääomavirralle asettaa 30 prosentin vero. Markkinoilla on ollut arvioita, että pääomavero ei ulottuisi muiden maiden Yhdysvaltain sijoituksiin. Koska pääomaa on vielä helpompi kierrättää kolmansien maiden kautta kuin tavaroita, vero pitäisi olla globaali. Kun Kiinan halu sijoittaa Yhdysvaltoihin on vähäinen, vero koskisi pääosin muita maita.

Julkisuudessa on väläytetty kahta ehdotusta, joilla voitaisiin myös pienentää vaihtotaseen alijäämaa tai oikeammin pääomataseen ylijäämää. Trumpin hallinto on perustamassa jättimäistä valtion rahastoa (US Sovereign Fund). Tämän rahasto voisi tehdä suuria sijoituksia ulkomaisiin kohteisiin, mikä pienentäisi pääomataseen ylijäämää. Grönlanti on mainittu yhtenä kohteena. Toisen ehdotuksen mukaan Yhdysvaltain valtion lainoja muutettaisiin ikuisiksi lainoiksi, jolloin ne eivät erääntyisi. Tämä ehdotus ei menisi läpi markkinoilla.  Markkinat lopulta ratkaiset, mitä pääomamarkkinoilla tapahtuu.        

On arveltu, että Trumpin hallinolla olisi jokin suuri ratkaisu olemassa oleviin ongelmiin maailman kaupassa. Tämä ei tunnu uskottavalta, koska Trumpin talousoppi ei toimi juuri niistä samoista syistä, kuin pääoman verottaminen toimisi. Trumpin hallinto tuskin on miettinyt, mitä tapahtuu, jos julkisesta sektorista tehdään rusina samaan aikaan, kun pääomaa virtaa maahan. Trumpin talousoppi on täynnä ristiriitoja.   

Pääoma pakenee  

Silmään pistävintä alkuvuoden markkinoiden pudotuksessa oli dollarin heikkeneminen. Dollari ei ole juurikaan heikentynyt suhteessa Kiinan yuaniin, mutta se on heikentynyt selvästi euroa vastaan. Euroopan talous ei ole vahvistunut, joten kyseessä on luottamuspako pois Yhdysvalloista. Markkinat kertovat, että eurossa on aineksia reservivaluutaksi. Mitä pidemmälle Maga etenee, sitä enemmän Yhdysvaltain instituutiot heikkenevät ja sitä enemmän dollari heikkenee suhteessa euroon. 

Yhdysvalloissa osakkeet ovat laskeneet ja korot ovat laskeneet, joten markkinoilla hinnoitellaan myös normaaliin tapaa talouden hidastumista. Markkinoilla on odotuksia talouden heikkenemisestä ja institutionaalisesta luottamuspulasta, mutta talouden heikkenemisen taustalla on luottamuspula. Markkinoilla on merkkejä poliittisesta luottamuskriisistä, johon ei voi suhtautua kevyesti.

2.     Euroopan mahdollisuus

Pääomamarkkinoiden mielestä Yhdysvallat on vähemmän houkutteleva paikka, mutta Eurooppa ei ole vielä yhtään houkuttelevampi paikka. Nopeat pääomaliikkeet kertovat kuitenkin siitä, että euro on markkinoiden selkeä suosikki kilpailijaksi dollarille.

Valuutta hinnoitellaan suhteessa toiseen valuuttaan. Tästä tulee valuuttapari. Euroopan näkökulmasta reservivaluuttakilpailussa, Yhdysvaltain euroa vahvistava sylinteri on käynnistynyt, mutta Euroopan oma euroa vahvistava sylinteri ei ole vielä käynnistynyt. Jos molemmat sylinterit ovat päällä samaan aikaan, euron reservistatus vahvistuu valuuttaparin molemmilta laidoilta.    

Reservivaluuttamarkkinat eivät ole moninapaiset

Markkinoilla on ennakoitu, että reservivaluuttamarkkinat olisivat menossa kohti moninapaisuutta. Reservivaluuttamarkkinoilla voittaja vie kaiken.

Kun jokin valuutta on edes hieman vahvempi kuin muut, turvaa haetaan kaikkein turvallisimmasta valuutasta, jonka jälkeen se on entistä turvallisempi kuin muut ja niin edelleen. Ainut paikka, johon iso pääoma voi paeta Yhdysvalloista, on Eurooppa.

Jos reservivaluuttamarkkinat eivät voi olla moninapaiset, ei ole ollenkaan selvää, että moninapainen reaalitalous olisi todennäköinen. Jos maalla on reservivaluutta, sillä on myös syvimmät pääomamarkkinat ja parhaimmat edellytykset rahoittaa tulevaa kasvua. Tämä paikka on nyt auki.   

Liberaalin demokratian tulevaisuus

Eurooppalaisten maiden kanssa samanmielisten maiden joukkoon ovat liittyneet jo Australia, Kanada, Uusi Seelanti ja Etelä Korea. Myös Japani on ilmaissut tukensa. Mitä pidempään America First jytää, sitä enemmän aitojen liberaalien demokratioiden joukko tiivistyy. Tässä työssä Britannialla on keskeinen rooli.

Yhdysvalloissa on autoritäärisen ääri/laitaoikeiston käynnistämä kulttuurisota liberaalia demokratian vastaa, mutta niin on Euroopassakin. Panokset ovat suuremmat Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, koska Eurooppa on liberaalin demokratian viimeinen linnake.

Euroopan ääri/laitaoikeisto näkee hetkensä koittaneen, kun Trumpin hallinto osoittaa heidän olevan Yhdysvaltain uudet ystävät Euroopassa. Italian Melonin mukaan Euroopan ei tulisi asettaa vastatulleja Yhdysvalloille. Meloni on magalaisten suuri ystävä.

Euroopan suuret maat UK, Saksa ja Ranska ovat ryhmittyneet liberaaliin demokraattiseen rintamaan. Tästä manifesti oli Macronin ja Mertz kieltäytyminen lähtemästä normalisoimaan ääri/laitaoikeiston politiikkaa. Euroopan magalaisten ja Trumpin hallinnon keskeinen tavoite on heikentää Euroopan yhtenäisyyttä. Yhtenäisyyttä ei ole, jos ei ole yhtenäisiä arvoja. Pieni yhtenäinen joukko on parempi kuin suuri epäyhtenäinen joukko.

Jos liberaali Eurooppa voittaa, Euroopan tie on auki eteenpäin edellä kuvatulla tavalla. Jos liberaali Eurooppa häviää, matka päättyy siihen ja Eurooppa valuu limboon Yhdysvaltain ja Venäjän väliin. Tämä on vaarallinen hetki, mutta tämä on myös Euroopan paras hetki, eikä tästä parempaa tule.

Länsi jakautui kahteen leiriin 

Euroopan kannattaa tehdä järkevää irtiottoa Yhdysvalloista juuri nyt, kun Trump teki aloitteen omalta puoleltaan. Euroopalla ei ole mitään syytä pelata autoritäärisen Magan pussiin. Puolet Yhdysvalloista katsoo Euroopan irtiottoa tyytyväisenä, koska se mahdollistaa Yhdysvaltojen paluun liberaalien demokratioiden joukkoon.

Tämä tarkoitta tariffeihin vastaamista vastatariffeilla, tiukkaa linjaa Yhdysvaltain teknoyhtiöiden sääntelyssä ja oman puolustusteollisuuden rakentamista. Corporate Europe investoi Eurooppaan eikä Trumpiin toiveiden mukaisesti Yhdysvaltoihin. Sellaiset puheet, että Eurooppa ei voi onnistua, kannattaa unohtaa. Eurooppa on ostovoimalla mitattuna maailman suurin talousalue. Euroopan instituutiot ovat kohta maailman parhaat.